tiistai, 22. syyskuu 2020

Suo-amer

Kling...klang...Hei, kuka aukaisi lukon? Kuka sammutti sisäisen solariumini ja päästi Paahtajan irti? Oliko tuo vahinko vai vai vanha Meksikolainen käytännön pila joka tarjoaa hienon mahdollisuuden tarkistaa .357 kohdistus? Hei, ei lukkoa aukaistu jotta sinä pääset täältä pois...f***.

Reissun päällä ollessa on hyvä miettiä maailman menoa samalla kun katselee maailman kulkemista ohitseen. Aina se ei onnistu, joskus harvoin kuitenkin sisäisen solariumini paahde sokaisee jopa omat, parkkiutuneet otsasuoneni ja pelkästä työturvallisuuden vaatimuksista on pakko jotain laittaa ylöskin...jos ei muuten niin edes siksi, että kannan samalla korteni kekoon netin sisällön laadun laskemisessa kansainvälisiä standardeja vastaavaksi.

Olen kuullut monesta suusta vertauksen että Suomi on Euroopan amerikkalaisin maa...joskus jopa amerikkalaisempi kuin Amerikka itse. Väite on helppo hyväksyä nyökkäyksellä tai olankohautuksella- sitähän me ainakin äkkiä ajateltuna olemme. Eräs Amerikkalainen kollegani ihmetteli sitä, että Suomalaiset kollegat tuntevat paikalliset tv-sarjat paremmin kuin hän itse...niin Suomen Töllössä esitettävistä sarjoista suurin osa taitaa tulla amerikasta. Niin pientä kylää ei Suomesta löydykään ettei sieltä saisi hampurilaista, yleensä sieltä saa hampurilaisen lisäksi myös pitsaa (siihen ruokatarjonta usein kyllä sitten jääkin). Mitä vielä, molemmat maat ovat länsimaisia hyvinvointivaltiota sillä erotuksella että toisessa niistä on hyvinvointi jakautunut epätasaisemmin kuin toisessa. Niin, ja Suomeen on kovaa vauhtia vyörymässä amerikkalainen yrityskulttuuri jossa vaaditaan aina vain enemmän...ainoana erona että amerikassa hallitaan samanaikaisesti myös tsemppaus- päälliköt muistavat myös kannusta eivätkä pelkästään vain patistaa eteenpäin.

tiistai, 11. elokuu 2020

eka novelli

Olisi tie voinut lyhyempikin olla. – Mies ajatteli ja rämpiessään haaroihin ulottuvassa heinikossa. Tietä ei ollut kuljettu pitkään aikaan, eikä sitä voinut enää edes tieksi nimittää. Mies kuitenkin kutsui koska omassa mielessään kulki nyt tietä jota ei enää koskaan ollut aikonut kulkevansa. Edellisestä kerrasta oli aikaa kauan, kolmen vuosikymmenen verran. Siinä ajassa laiha ja rimppakinttuinen nuorukainen oli ehtinyt lihoa, laihtua ja lihoa jälleen uudelleen. Paljon oli tapahtunut mutta ei kuitenkaan mitään mistä olisi halunnut enää kenelläkään kertoa. Kirkolla poiketessa vastaan oli tullut pari kaukaisesti tuttua, riippuvat housut jalassaan olevia keski-ikäistä miestä. Heidät huomatessaan mies oli katsonut toisaalle, ei sillä että häntä olisi kukaan tuntenut, käänsi kuitenkin, ihan varmuuden vuoksi. Kaupan kassa oli katsonut mietteliäänä luottokorttia hänen maksaessaan. Kuihtunut nainen joka joskus oli ollut koulunsa tavoitelluin tyttö, naisen alku jonka perässä pojat juoksivat. Nyt nainen nosti väsyneesti katseensa luottokortista, silmänräpäyksen ajan naisen silmät katsoivat kortissa olevaa nimeä löytämättä edessä olevassa miehestään mitään yhtäläisyyttä nimeen.

 

Matkan olisi pitänyt päättyä jotenkin muuten, ei kuitenkaan päättynyt, kaikki ei mennyt niin kuin olisi pitänyt, oikeastaan mikään ei mennyt niin kuin olisi pitänyt.

torstai, 16. toukokuu 2019

Ei otsikkoa

Nyt myös Faceboogissa, uljaampana kuin koskaan!

Fanita itsesi sälän keskeltä puhtaaseen laatuun!

lauantai, 30. syyskuu 2017

Pinaattiravioli

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat viimeistään tämän jutun jälkeen jo huomaavatkin, sijoitin kaupassa käydessä tuoreeseen pinaattiin...viimeisimmät kokkailut ovat sitten olleet kovasti pinaattipainotteisia. En asiasta valita, päinvastoin, pinaatti on hyvää ja kuten jokainen Kippari-Kallensa katsonut tietääkin, kasvattaa pinaatti hauista ja toimiikin halvempana ja helpompana keinona kasvattaa omaa habitustaan kuin perinteinen salilla käynti. Bonuksena, mikäli otat tuoreesta pinaatista tehtyä ruokaa evääksi, on vallan mielenkiintoiselle tuoksuvat eväsrasiat...ainakin mikäli unohdat ne työpaikallesi yön yli...vetää jo vertoja legendaariselle lohikiusaukselle jonka taannoin unohdin työpaikan jääkaappiin loman ajaksi.

Juttu oli kuitenkin raviolista, heti alkuun tunnusta kyseisen kerran olleen ensimmäinen. Menetin siis neitsyyteni raviolin suhteen.

sunnuntai, 6. elokuu 2017

Iin grilli