Vaikenta tässä ruuassa oli nimi. Tein päivällä ensi kerran ruokaa jonka nimeä en tiennyt.  Vaikka googlettelin tunnin netissä Suomen että Lontoon murteella olevia reseptejä- en tullut hullua hurskaammaksi. Olen täysin varma että Välimeren itä- ja etelärannalla syödään tämän tyyppistä ruokaa joko bulgurista tai kuskusista valmistettuna. Suurinosa näistä resepteistä tarjoaa kuskusin joko paljaana tai kasviksilla höystettynä lihan lisukkeena...tabouleh tarjotaan puolestaan aina salaatin omaisesti, vaikka sitä ei vartavasten jäähdytettäisikään- niin ei sekoitusta kuitenkaan pannulla tehdä, eikä varsinkaan sillä idealla että kuskus tai bulgur imisi lihan aromit itseensä.

Ongelmahan tästä tuli. Muutama vuosi sitten luin Anthony Bourdain kirjoittaman: Kobraa Lautasella, täydellistä ateriaa etsimässä...kirjan kertoessa Afrikan pohjoisosien ruokakulttuurista, mainitaan siinä jotain sen tyyppistä, että very special meal tarkoittaa yleensä kuskusia johon on sotkettu kasviksia ja jotain lihaa. Tuon tyyppistä ruokaa minäkin tein, prkl...enkä löydä mistään tälle ruualle vastaavuutta!!! Ilmeisesti beduinit eivät ole kokeneet vielä tarpeellisiksi perustaa omia englannin kielisiä ruokablogeja jossa kertoisivat itsestään selvyyksiä ainakin omalta näkökantiltaan.

Probleemasta tekee mielenkiintoisemman sekin että käytin kvinoaa (quinoa lontooksi). Kvinoa muistuttaa mahdollisilta käyttötavoiltaan kuskusia ja bulguria- sekä tietysti riisiäkin. Erikoisen siitä tekee se että se on harvinaisen ravintorikasta ja toiseksi se on peräisin Andeilta, tai ei ole peräsin- paremminkin sitä viljellään siellä ja on viljelty vaatimattomat 5000 vuotta. Kvinoa oli Inkojen tärkein viljelykasvi, siihen asti että Espanjalaiset ja muut eurooppalaiset tulivat levittämään sivistyksen ilosanomaa- ja sitten listivät onnettomat pakanat kun eivät ne ymmärtäneet mitään hyvän päälle (imperialismivitsi, oikeastihan Inkat kuolivat eurooppalaisten mukanaan tuomaan isorokkoon). Kun googlailin reseptejä joiden raaka-aineena on kvinoa, sain suomenkielellä läjän reseptejä jotka olivat oikeastaan taboulehien variaatioita. Englanniksi vastaavalla haulla suurin osa resepteistä mainosti itseään erittäin terveelliseksi tai sitten crosskitcheniksi...juuh, mistähän lähtien Andeilla on kasvanut kookospalmuja, tai vielä parempaa...onko sielläpäin maailmaa katkaravuilla siivet, vai miten ihmeessä ns. alkuperäiseen kvinoareseptiin on saatu kookosmaitoa ja katkarapuja?

Niin, bonuksena sitten vielä se, että lihana käytin hirveä. Ihan tätä kotimaista sarvipäätä jota tähän aikaan vuodesta paukutellaan pitkin metsiä. Arvatkaapa mitä sain tulokseksi kun etsin reseptiä jossa olisi käytetty kvinoaa ja hirveä...no en yhtään mitään. Taidan olla ensimmäinen ugri joka on saanut päähänsä sotkea hirveä ja kvinoaa sekaisin. No se täytyy tunnustaa että Kanadasta löysin reseptin jossa oli hirven pihviä kvinoa pedillä, tiedä vaikka sen kirjoittajalla olisi sukujuuret täältä päin, paha mennä sanomaan. En tiedä elääkö hirvi Andeilla tai edes sillä mantereella (ei elä, tarkistin wikistä)- no kait siellä jotain sen tyylistä elää...wikipedia tietää kertoa ainakin Andienhirvestä, bingo! Tänään tekemälläni ruualla voi oikeasti ollakin jotain tekemistä Andien kanssa eikä pohjois-afrikan niinkuin alunperin luulin. Ja onhan Andeilla tietysti laamoja, kait niitäkin on syöty viimeistään siinä vaiheessa kun ne eivät ole enää työntekoon pystyneet. Laamareseptin löytäminen suomeksi on melkein mahdotonta ja englanniksikin haastavaa, espanjaksi ehkä voisi onnistuakin  mutta kielitaito loppuu kesken.

Muttapa mutta, jos Andeilla kerran elää Andienhirviä ja laamoja niin jonkin Andeilla sijaitsevan kylän perinneruoka takuulla sisältää kvinoaa ja jotain lihaa...samalla todennäköisyydellä jolla Suomalainen perinneruoka sisältää perunaa ja lihaa. Paprika, chipotle ja tomaatti ovat onneksi helppoja tapauksia...kaikki ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta- miten edes tuli mieleen se, että kyseessä on Afrikkalainen ruoka, voin puolustautua sillä, että kvinoa on kovasti kuskusin tapainen- ja kuskusi on jo niin tuttu aines että sitä ei asiaa tehden tarvitse iltakausia ihmetellä.

Kvinoa-hirvipannu

Lihan marinointi:

  • hirven paistia 700g
  • 3 rkl Chipotle tabascoa
  • 1 rkl sitruunan mehua
  • 3 rkl soijaa (ei kerrota puristeille)
  • 1/2 tl valkopippuria
  • 1/2 dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
  • ripaus kuivattua Lemon Droppia

Pilko 600g lihaa reilun suupalan kokoisiksi paloiksi, silppua loput lihasta pieniksi kuutioiksi. Sekoita marinadin ainekset lihan kanssa. Anna lihan marinoitua 2-4 päivää. Sekoita kerran päivässä.

Valmistus:

  • 2 sipulia silputtuna
  • 1 yksikyntinen valkosipuli silputtuna
  • 1 punainen paprika paloiteltuna
  • 8 siivua kuivattua tomaattia (+2dl kuumaa vettä liotukseen)
  • 1/2 tl mustapippuria
  • 1/2 tl valkopippuria
  • ripaus muskottipähkinää
  • 1/2 rkl kuivattua persiljaa
  • 1/2 tl kuivattua rosmariiniä
  • 1 tl suolaa
  • vettä n. 5 dl
  •  
  • 2.5 dl kvinoaa
  • 5 dl vettä

Kuumenna isohko valurautapannu, silppua kuivattua tomaatti ja kaada silpun päälle kiehuvaa vettä. Ruskista liha hyvin. Lisää sipuli ja kaada pannulle marinointineste. Kun neste on haihtunut, lisää pilkottu paprika ja valkosipuli, pienennä lämpöä ja lisää liotettu tomaatti sekä liotukseen käytetty vesi sekä mausteet. Anna kiehahtaa. Pienennä lämpö niin että pannu poreilee mutta ei kuitenkaan kiehu. Anna hautua kannen alla 1.5 tuntia. Lisää vettä pienissä erissä mikäli tarve vaatii. Lihat eivät saa peittyä nesteeseen- riittää että pannun pohja on nesteen peitossa eikä pannu kuivu.

Keitä kvinoaa 15 minuuttia 5dl suolalla maustetussa vedessä . Vesi imeytyy kvinoaan. Sekoita kvinoa muiden ainesten sekaan pannulle. Anna makujen tasaantua pari minuuttia.

Pari sanaa suorituksesta...hyvää oli! Teen takulla toistekin ja jälkikasvukin tykkäsi, jopa niin paljon että santsata piti ja iltapalaksikin meni vielä lautasellinen (maanantain eväät). Kvinoa on maultaan hieman pähkinäinen ja rakenteeltaan aika lähellä bulguria, sillä erotuksella että kvinoassa on (kait) myös jyvän kuori mukana- kuori erottuu kypsennyksen jälkeen hieman itse jyvästä.

Tätä samaa reseptiä pystyy käyttämään melkein mille tahansa lihalle melkein millä tahansa lisukkeilla. Lihan marinointi ja pitkähkö haudutusaika on pelkkää vakuutusta sitkeää lihaa vastaan.