Jälkikasvulle on iskenyt kova into kokata...hieno juttu sanon minä. Jo muutamaan otteeseen on jälkikasvuni touhunnut ihan itse tehtyä (no hieman olen auttanut ja vahtinut taustalla) iltapalaa ynnä muuta ruokaa. Luonnollinen aloitus- ja samalla hyödyllinen oppitunti opiskelijaelämää silmälläpitäen on munakkaan teko, siitä taisin itsekin omat gastronomiset kokeiluni aloittaa joskus, kauan sitten. Kivaahan tämä itsellekin on, perusteita kertoessa- asioita joita itse pitää itsestäänselvyytenä tulee samalla ajateltua ruanlaittoa ihan uudesta aspektista. Mikä on ruskistamisen ja polttamisen ero? Mikä on mausteissa paljon? Mitä tarkoittaa haudutus? Miksi jauhelihakastikkeen maku on täysin eri tunnin haudutuksen jälkeen? Miksi suola kannattaa laittaa pienissä erissä...

...sanomattakin selvää että itseäni ruokaihmisenä pitävänä tunnen sanoinkuvaamatonta ylpeyttä jälkikasvun miettiessä fetajuuston ja basilikan yhteensopivuutta munakkaassaan. Samoin chilikastikkeen yliannostuksen jälkeiset ajatukset- ne joita juniori ei sano mutta ilmeestä näkee (mitä minä sanoin sen voimakkuudesta) ovat hienoja kokemuksia vanhemmuuden saralla...niistä parhaimmista päistä.

Hei, mitän tää oikein muka käännetään?

Kinkkumunakas ala Ilari

  • 2 kananmunaa
  • 2 rkl maitoa
  • muutama kinkkusiivu silputtuna
  • 2 rkl paahdettua sipulia
  • 3 rkl fetakuutioita
  • mustapippuria
  • basilikaa
  • paprikajauhetta
  • pekonisuolaa
  • tilkka öljyä

Riko munien rakenne haarukalla ja sekoita yhdessä maidon kanssa. Kaada seos kumahkolle paistinpannulle. Lisää päälle loput ainekset (ei mielellään yhteen läjään), piennennä lämpöä. Kun munakkaan pinta opn kiinteytynyt voit kääntää sen varovasti. Sulje levy ja anna munakkaan kypsyä jälkilämmöllä pari minuuttia.