Paisti on mielestäni yksi tylsimmistä ruuista mitä kuvitella saattaa, siis valmistuksen osalta, hyväähän se on kunhan lihaa ei päästä kuivumaan. Parina edellisellä kerralla paistia valmistaessa olen marinoinut paistin vasta kylmänä, tällä kertaa tein paistin ihan perinteisesti...parin päivän marinointi ja paisti uuniin. Äärimmäisen helppoa ja paistomittari rääkäisee kun lihan lämpö on halutussa. Pohdin pitkään marinadia jonka porolle tekisin, poron omaa riistan makua ei mielestäni neutralisoida liian happamalla marinoimisella. Maustamista poron lihan kestää omasta mielestäni kuitenkin hyvin, tällä kertaa sekin jäi kuitenkin vähiin. Kerrankin tavoitteenani oli korostaa vain lihan omaa luontaista aromia.

Lihan kariksi tein perunajuustokakkuja. Näistä seuraa juttua myöhemminkin, lähiaikoina kuitenkin.

Konjakkimarinoitua poronpaistia

  • 1 kg poron (vasan)paistia

Marinointiin:

  • 1 dl konjakkia tai brandya
  • 2 rkl tummaa balsamicoa
  • 1 tl hunajaa
  • 1 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
  • 1/2 rkl kuivatua rosmariiniä
  • 1 tl mustapippurirouhetta
  • 2 valkosipulin kynttä murskattuna
  • 1 shalottisipuli silputtuna
  • 1-2 dl vettä

Sekoita kaikki marinadin ainekset. Puhdista paisti kalvoista. Laita liha kulhoon johon ei jää paljoa tilaa ympärille. Kaada marinadi lihan päälle ja lisää vettä niin että liha peittyy kokonaan. Anna marinoitua 2 päivää jääkaapissa.

Ota liha huoneenlämpöön pari tuntia ennen aioittua paistamista. Ota liha marinadista ja kuivaa pinta. Sido paisti tiukasti muotoon paistilangalla (pakettinaru käy yhtä hyvin). Laita paistomittari pitkittäissuunnassa lihan keskelle ja paksuinpaan kohtaa. Paista 175C/n. 40 minuuttia mutta niin että paistomittari näyttämä on 58C. Kääri liha folioon ja sen jälkeen pyyhkeeseen. Älä irroita vielä paistomittaria. Anna lihan vetäytyä puolisen tuntia.

Pari sanaa lopputuloksesta...omaan makuuni paisti oli hivenen liian kypsä. Itse pidän kylläkin lihasta kun se on vielä melkein raakaa joten paistin kypsyys oli juuri sellainen joksi sen olisin halunnut mikäli kyseessä olisi ollut jokin juhlavampi päivällinen ja kanssasyöjiä olisi ollut enemmän. Konjakin maku ei varsinaisesti maistu paistista, etäinen tuoksu lihassa kuitenkin oli.