Kuuma, kostea ja hikinen...ilma siis, sää ja ulkolilman lämpötila- kaiken muun näihin adjektiiveihin liittyvän jätän blogini ulkopuolelle...tai en jätä ruokaa, sehän koko jutun (kuten koko elämänkin) tarkoitus on. Jo mainitsemani kolme adjektiivia toimikoon aasinsiltana käsiteltävään aiheeseen...Enchildoihin.

Jos mukaan ei lasketa lounaskeittiöiden jauhelihalla ja pakastevihanneksilla täytetyttyjä "muka-enchildoja"- tutustuin ruokalajiin vasta viime syksynä rapakon takana työreissulla ollessa. Yhdysvaltojen eteläosissa on Meksikolaisia ravintoloita kuin pizza-kebabbeja meillä...eli niitä on paljon. Ravintoloita pyörittävät yleensä enemmän tai vähemmän laillisesti rajan takaa saapuneeet siirtolaiset, vieläpä yleensä koko perheen voimalla...johtuen siitä tai sitten jostain muusta, on ruoka hyvinkin edullista mutta samalla myös äärettömän herkullista. Meillä Ugrilassa tarjottavien kliinisten Tex-Mexien- tai vielä pervomman- "Suomalaisittain maustetun Tex-Mexin" kanssa yhteistä noilla pöpöröillä ei ihmeemmin ole. Bonuksena on vielä asia jota monet Suomalaiset eivät edes tiedä...tortilloilla joita Suomessa myydään tyhjöpakkauksissa ei ole mitään tekemsitä oikeiden- Masa Harinasta valmistettujen kanssa. Vehnätortillojakin on, nekään eivät maistu samalta kuin tuoreet.

Jos asiaa on vaikea mieltää niin saman asian voi kääntää kotoisan ohrarieskan kautta...kaikki tietävät että ohrariska on parasta tuoreena. Entäpä jos samainen leipä tuupattaisiin täyteen lisäaineita ja pakattaisiin suojakaasuun vuoden myyntiajalla? Jep...mielikuvanne on luultavasti oikea, tuote on alkuperänsä kaltainen mutta vain sen kaltainen- ei kuitenkaan sama ruoka kuin alkuperäinen esikuvansa.

Niin...ei ole helppoa olla ruokanatsi täällä pohjan perukoilla jossa aikamerkkikin tuodaan kerran viikossa postiautolla eikä silloinkaan voi olla varma että miltä viikolta merkki on. Masa Harinaa ei myydä tiettävästi Suomessa...satun omistamamaan parin paunan pussin sitä mutta enpä ole vielä raaskinut sitä aukaista. Sen takia nytkin jouduin turvautumaan noihin suojakaasukauheuksiin.

Enchildat ovat muuten loistavaa lohturuokaa, ruokaa joka toimii stressin laukaisijana...Corona tai kaksi tuunattuna slaissilla limeä pullon sisällä kruunaa koko aterian ja arkihuolet unohtuvat samalla kun vatsa täyttyy.

Mistä on pienet enchiladakset tehty? Rasvasta, kermasta ja juustosta...reilua roiskaisua chipotlea ja jalapeñoja unohtamatta. Ainoa oikea ruokajuoma on Corona tai Sol, olkoonkin litkua mutta Meksikolaista litkua kuitenkin.

Pavuilla-, naudalla ja paprikalla täytetyt chipotle-enchildat

Ohjeen yhteydessä menee 6-8 keskikokoista tortillaa. Koristeeksi jalapeñoja.

Täyte:

  • 1 pkt pekonia
  • 200 g ruskeita papuja suolaliemessä valutettuna ja huuhdeltuna
  • 400 g suikaloitua naudan paistia
  • 1 iso punasipuli silputtuna
  • 1 pieni keltainen paprika silputtuna
  • 1 pieni punainen paprika silputtuna
  • 1 pieni vihreä paprika silputtuna
  • 4 valkosipulin kynttä  murskattuna
  • 1 iso chipotle murskattuna
  • 1/2 tl mustapippuria
  • 2 tl kuivattua basilikaa
  • 1/2 tl valkopippuria
  • 500 g paseerattua tomaattia
  • 1 rkl NoMun Spanish rubia

Ruskista pekoni miedolla lämmöllä. Poista pekoni ja silppua se ja jätä odottamaan. Ruskista naudanliha ja punasipuli pekonin rasvassa. Lisää paprika, valkosipuli ja mausteet. Ruskista kevyesti ja lisää loput ainekset. Anna kastikkeen hautua puolisen tuntia.

Juustokastike:

  • 200 g ranskankermaa
  • 3 dl oikeaa kermaa
  • 100 g raastettua cheddaria

Sekoita kerma ja ranskankerma. Lisää raastettu juusto ja lämmitä seosta niin, että juusto sulaa.

Laita kastiketta torillalevyn keskelle reilu kauhallinen. Asettele rullat saumapuoli alaspäin uunivuokaan. Kaada juustokastike rullien päälle. Kypsennä 225C/10minuuttia tai kunnes juustokastike ruskistuu kevyesti.