Aloitan Kari Hotakaisen äärimmäisen hienolla ja ajattelemista antavalla lauseella- (sitaatti ei liity mitenkään käsiteltävään aiheeseen):

"On vaikea laulaa taivaasta jos ei ole hajuakaan helvetistä."

Kokeilenpa onnistuisinko tuon sitaatin jälkeen mitenkään kirjoittamaan ihan pelkkää ruokajuttua. Ei ihmeempiä rönsyjä- pelkkää asiaa ja sekin ihan vain aiheena olevasta ruuasta. Ei kuulosta mahdottomalta tehtävältä. Ainoa haaste selkeästi rajatun blokimerkinnän kanssa on sama kuin doom-metallia esittävillä yhtyeillä- ei ole mitään minkä taakse piiloutua. Asia pitää olla hanskassa tai muuten menee metsään. Kokeillaas...

Lohikeitto on oma kuten on myös aika monen muunkin ihmisen lempiruokia. Lohikeiton tekemiseen on periaatteessa useitakin vaihtoehtoja, mutta se aito lohikeitto ei paljoa anna varioinnin mahdollisuuksia. Jos lohikeittoa haluaisi väen vängällä modata vaikka espanjalaiseksi versioksi, niin silloin pelkkien oliivien ja auronkokuivattujen tomaattien lisääminen on tuhoon tuomittu yritys. Toisaalta jonkin niinkin mainion raaka-aineen kuin oliivin ja tomaatin käyttö lohikeitossa on loukkaus kaikkia osapuolia kohtaan- eikä kaikkein vähiten oliivia. Mutta se siitä, nyt asiaan.

Lohen merkitys täällä Perä-Pohjolassa on entis vanhaan ollut ihmisille sama kuin esmeks biisonit intiaaneille. Ihan oikeasti. 1700-luvulla Keminmaan kirkkoherralla maksettiin palkka suolalohena. 1800-luvun lopussa rengit vaativat käräjillä kirjattavaksi työehtoihinsa että yhtenä päivänä viikossa pitää olla jotain muuta syötävää kuin lohta. Suomen vaihtaessa omistajaa 1800-luvun alussa, paikallinen vouti valitti esimiehelleen että tiloilta oli mahdoton saada kerättyä verotettavaa viljaa. Viljaa ei ollut koska isännät olivat ennemmin lohen pyynnissä kuin pellolla.

Lohikeiton sielu, kuten keittojen yleensäkin- on liemi. Ilman ruodoista keitettyä lientä ei edes kannata puhua lohikeitosta. Jos mieleesi tulee puolestaan niinkin pervessi ajatus kuin kalaliemikuution käyttö, älä edes vaivaudu. Lohikeitto ei ole leikin asia kuten Saarioisten lihapullat- ei sinne päinkään. Jos välttämättä haluat fuskata etkä viitsi keittää ruodoista lientä, voit heittää valmiiseen keittoon nyrkin voita ja pikkasen liikaa suolaa, ei paljoa mutta vähän. Aito lohikeitto joka ei siedä crosskitsheniä eikä muutakaan makaaberia huumoria.

Lohikeitto

Ainekset:

  • 1.5 kg:n lohi
  • sipuli
  • 2 kynttä valkosipulia
  • 1 tl tilliä
  • 0.5 tl valkopippuria
  • 2dl kermaa- oikeaa, ei mitään ns. kermaa
  • ripaus suolaa
  • 10 keskikokoista perunaa
  • 2 litraa vettä
  • (pari porkkanaa)

Fileroi lohi. Älä missään nimessä huuhtele kalaa missään vaihessa! Lohen rasva on suurimmaksi osin vesiliukoista- eli puhdista kala vaikka talouspaperilla. Keitä päästä ja ruodoista liemi. 10 minuutin jälkeen puhdista ruodot ja keitä liemi kasaan eli noin puoleen alkuperäisestä nestemäärästä. Siivilöi liemi. Tämän osuuden voi tehdä valmiiksi vaikka edellisenä iltana. Varsinainen keitto on nopea tehdä vaikka töiden jälkeenkin.

Poista toisesta fileestä nahka ja mahdolliset ruodot, kuutioi file. Keitä kuoritut ja pilkotut perunat keitinliemessä (lientä pitäsi olla sen verran, että ainekset juuri ja juuri peittyvät) sipulisilpun, murskatun valkosipulin ja mausteiden (ja pilkotun porkkana jos muistit laittaa) kera lähes kypsäksi. Lisää kypsä ja raaka kala. Lisää kerma. Kiehata mutta älä enää keitä.

Kaverina tarttee ehdottomasti olla ruisleipää tai sitten rieskaa. Kuuleman mukaan chardonnay toimii paremmin kuin hyvin lohikeiton kruunaamattoman ruokajuomana. En voi sanoa mitään puolesta enkä vastaan koska en ole itse kokeillut. Meillä lohikeitto ruukaa olla ihan tavallinen arkiruoka, juomana tuppaa silloin oleen maito tai vesi.

Tuotos oli tällä kertaa jotenkin vaisu. Vastoin ohjetta (älä tee niinkuin minä, vaan niinkuin minä sanon) käytin jotain kerman korviketta eikä voitakaan tieten ollut. Lohiketto nyt vain vaatisi sen pienen rasvalisän- ei sitä paljoa tarvitse, ruokalusikallinen riittää kattilalliseen. No ihan hyvää tuo arkikeitoksi oli joka tauksessa.

Tässä vaiheessa huomaat luultavasti viimeistään sen pöydälle jääneen lohifileen. Ai miksikö se piti ostaa- eihän seitä käytetty edes keittoon. No ei niin, ruodot kuitenkin käytettiin. Jos et tiedä mitä tehdä sille niin laita vaikka pakastimeen. Tai sitten voit graavata sen tai tehdä vaikka uunilohta.