Risotto, oikea sellainen- on kaikessa yksinkertaisuudessaan mahtavaa ruokaa. Jokin ruuan yksinkertaisuudessa vetoaa omaan yksin kertaiseen sieluuni. Yksinkertaiset yhdessä- minä ja risotto. Älkää naurako, ruoka on vakava asia. Jokainen ihminen jolle on suotu kyky nauttia ruuasta kuin kulttuurista, ymmärtää kuinka onnekas hän oikeasti on. Ruokailu on silloin kuin oopperaa, black metallia tai kansanmusiikkia...mikä niistä onkaan lähinnä kulinaristin sydäntä. Valkosipulin aaria, basilikan komppi...Picasson siveltimen heilautus. Kauniita asioita joita ei voi ymmärtää kuin ihminen joka on myynyt palan sielustaan Demeterille, Annapurnalle tai jopa Tonacatecutlille.

Pikkasen liian jäykkää risotoksi.

Sitruunarisotto
  • 2 dl risottoriisiä
  • 1 punasipuli silputtuna
  • 2 valkosipulin kynsi murskattuna
  • ripaus valkopippuria
  • 1 (luomu)sitruunan raastettu kuori
  • 2 dl valkoviiniä
  • 5 dl kala- tai kasvislientä
  • 1 dl kermaa
  • nokare voita
Sulata voi ja kuullota sipulisilput siinä. Lisää riisi ja kääntele sitä kunnes se muuttuu läpikuultavaksi. Lisää viini, pippuri ja sitruunaraaste. Anna viinin imeytyä riisiin. Lisää lientä kauhallinen kerrallaan samalla sekoittaen. Anna liemen imeytyä riisiin ennen kuin lisäät nestettä. Lopulta kun riisi on al dente miinus- lisää kerma ja anna sen imeytyä osittain riisiin.

Valmis riisi on purutuntumaltaan aavistuksen napakkaa, rakenteeltaan kuin löysää puuroa.

Sitruunarisotto sopii lisukkeeksi melkein mille tahansa kalaruualle, itse särvin samalla pestosilakoita.