Edelleenkin voivottelen päälle iskeneestä ruokaan liittyvästä apatiasta, sisäinen solariumini on hiipunut, tuleni sammunut ja induktiohellani käämit ovat kylmenneet. Tuntuu että keittiön tarvitsisi jotain uutta, ideoita, aihepiiriä johon innostua...olen huomannut toistavani muutamaa perusreseptiä joita modifioin hieman eriksi, mitään uutta niissä ei kuitenkaan ole. Tätäkö on ruuanlaitto, missä into-, missä on tulevaisuus? Kun pääsin vihdoin viimein eroon ugrilaisuuden taakasta hartiiollani olin jo kyllästynyt oman työni tulokseen, vallankumouksen lapseen...omaan reseptiikkaani. Mikä siis pelastukseksi? Hautaanko kauhani ja morttelini ja siirrynkö Saarioisen äidin syöttölapseksi...jos en kuitenkaan, olkoon sitten liekkini hieman himmeämpi, tulkoon tylsyys ja apatia, syön kuitenkin jatkossakin ennemmin itse tekemääni, itsestäni tylsää ruokaa, se kuitenkin maistuu siltä miltä ruuan kuuluu mielestäni maistua. Jep, kait tää taas tästä...jos ei muu auta niin nyrkki voita pannulle ja kossu pakkaseen, tai sen puutteessa kesäkurpitsa tulille ja punkku hengittämään...

Ei tiennyt näiden vehnien istuttaja minkä elukan kanssa niitä tullaan vielä syömään.

Hirvikuskus

Ensimmäisenä pitäisi jostakin saada hirven paistia, kypsää sellaista, rohkean mediumiksi jätettyä. Jos sellaista ei satu olemaan niin naudan- tai lampaan paistia voinee korvikkeena käyttää.

  • n. 400 g kypsähköä hirven paistia
  • 1 iso sipuli
  • 1 iso porkkana
  • 1 punainen paprika
  • 3 valkosipulin kynttä
  • muutama kuivattu chili (puya&guajillo)
  • 1 tl kuivattua basilikaa
  • 1 tl mustapippuria
  • 1/2 rkl paprikajauhetta
  • 2 dl täysjyväkuskusia
  • n. 3 dl hyvää lihalientä
  • suolaa
  • tilkka öljyä paistamiseen

Paloittele ainekset suupalan kokoiseksi. Ruskista sipuli, paprika ja porkkana nopeasti, lisää mausteet (myös valkosipulimurska) ja neste ja kuskus. Sekoita ja lisää vielä paloiteltu liha. Anna hautua kannella peitettynä reilun kymmenen minuuttia, lisää nestettä mikäli se imeytyy odotuksia peremmin kuskusiin.