Oli tarkoitus kirjoittaa juttu ruisleivästä. siis oli tarkoitus. Tein ruisleivän atomeista alkaen- eli juuresta, ja sehän on pikaruokaa parhaimmillaan- ei kestä kuin seitsemän päivää jos juurta ei ole entuudestaan. En tiedä mitä päässäni liikkui viikon aikana, juurtahan pitää ruokkia päivittäin, missään vaiheessa mieleeni ei kuitenkaan tullut ottaa siitä yhtään kuvaa. Ei edes siinä vaiheessa kun eilen pääsin taikinaosioon. Tänään, kun aamupalaksi paistelin tuoretta ruisleipää, muistin myös tämän sähköisen elämäni...kauheella hopulla känny kouraan ja tutisevilla kourilla kuvaa ruisleivästä. Viddu, ei se onistunut. Nyt kun purin kuvat puhelimesta niin kumpikaan kuvista ei ollut julkaisukelpoinen- muuten ihan hyviä mutta ei niistä ruisleipää tunnista. Sen jutun kirjoittaminen loppui sitten siihen. En mää viitsi kirjoittaa viikon pituista sankarieeposta ruisleivän teosta jos siitä ei ole ainuttakaan kuvaa todisteena. Olkoon, kirjoitan sitten jostain muusta.

Ja kohde jota onnistunut kuva esittää on poroa ja munakoisoa ja oli siinä paprikaakin, valkosipulia ja chiliä unohtamatta. Ai mikäkö oli ruuan nimi? En minä tiijä. Sanotaan vaikka tylsästi että Porokasvishöystö. Juttu lähti jälleen kerran liikkeelle kaupasta. Ihailin vihannestiskillä harvinaisen hyvälaatuisia munakoisoja. Ainoa ongelma oli etten tiedä kuin yhden ainoan munakoisoreseptin, sekin on Moussaka (tai Musaka sen oikea nimi on). Ruoka joka maistuu ihan hyvältä Rodoksella mutta vähän omituiselta kotona tehtynä. Ostin munakoisoa kuitenkin. Kotona sitten tuumailin poron ja munakoison yhdistämistä. Sulamassa oli 300g poron vasan sisäpaistia...yksi vaihtoehto olisi tietysti ollut Poromusaka- ääh, ei innostanut nyt sellainen. Selailin vanhoja reseptejä ja silmiin pisti tamarindillä maustettu munakoisohöystö. Reseptissä oli mielenkiintoista munakoison kuoriminen, se tapahtuu samoin kuin paprikankin eli se ensin paahdetaan, laitetaan muovipussiin ja odottelun jälkeen kuori lähtee nylkemällä...tätä en aiemmin tiennyt, eli ei hukkaan mennyt tämäkään päivä. Vähän tuo munakoison kuoriminen kieltämättä epäilytti, en ole sellaisesta koskaan kuullutkaan, kokeilemaanhan sitä piti kuitenkin alkaa. Munakoison seuraksi uuniin meni paprikaa ja valkosipulia. Paprika siksi että siitä saisi kuoren irti, valkosipuli puolestaan siksi etttä siitä saisi kypsää...paria valkosipulia kun ei viitsi alkaa asiaa tehden koskaan uunissa kypsentämään.

Porokasvishöystö

  • 300g vasan sisäpaistia
  • 2 rkl riihiruisjauhoa
  • 2 kokonaista yksikyntistä valkosipulia
  • 2 punaista paprikaa
  • 1 iso munakoiso
  • 1 sipuli
  • 1 iso ja tuore jalapeño
  • 1 rkl jauhettua korianteria
  • 1/2 tl mustapippuria
  • 3 rkl balsamicoa
  • n. 1.5 dl vettä
  • öljyä paistamiseen
  • ripaus suolaa

Kuumenna uuni 250C. Laita paprikat, munakoiso ja valkosipuli (kaikki halkaistuna) uuniin leivinpaperin päälle. Kun paprikan kuoreen nousee mustumia, ota ainekset pois uunista. Valkosipulin voi jättää vain jäähtymään. paprikat ja munakoiso laitetaan muovipussiin tai kannelliseen kulhoon noin 10 minuutiksi. Odotellessa voit pilkkoa sipulin ja jalapeñon. Leikkaa vasan paisti neljään osaan- eli noin 2 senttiä paksuiksi pihveiksi. Pyörittele liha riihiruisjauhoissa. Kuumenna valurautapannu.Kuullota jalapeño-sipulisilppu tilkassa öljyä ja ruskista samanaikaisesti pihvit...pienennä molemmista pannuista lämpöä. Kuori paprika ja munakoiso, molemmista lähtee kuori helposti siten, että terävällä veitsellä tehdään palkeenkieli - palkeenkielestä vetämällä kuori lähtee melkein kokonaisena irti. Pilko paprika ja munakoiso kuutioiksi. Lisää kuutiot sipulin ja jalapeñon sekaan, purista paahdettu valkosipuli kuoresta pannulle. Freesaa kasviksia pari minuuttia. Lisää vesi ja balsamico, anna kiehahtaa. Kaada kasvishöystö pihvien päälle. Anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla 10 minuuttia.

Tarjoa höystön lisukkeena vaikka riisiä tai kuten itse tein, porolihaliemessä kypsennettyä kvinoaa.Täytyy kyllä tunnustaa että nyt meni ruuan tekeminen vähän jo leikkimiseksi...ruuan tekemistä tekemisen ilosta. Ruoka oli kuitenkin hyvää, jopa jälkikasvukin piti ja toivoi sitä toistekin tehtäväksi...ilman niitä omituisia kasviksia. Näin aikuisen makunystyröillä ruoka oli mielenkiintoinen tuttavuus. Kvinoan kypsennys lihaliemessä oli mielestäni hyvä idea, kvinoan hieman pähkinäinen aromi komppasi hyvin lihaliemestä tulevan riistan aromin kanssa. Kasvishöystö...oli hyvää, chiliä olisi voinut olla enemmänkin. Höystö sakeni pihvien mukanaan tuomasta ruisjauhosta. Mutta, huolimatta siitä, että vaikka poro toimikin kasvishöystön kanssa, ei ruis kuitenkaan oikein kompannut. Ei tähän ruokaan oikein rukiinen ja savuinen aromi passannut...onneksi en laittanut sitä enempää.

Sitten se tutuksi tullut kysymys...tekisitkö tätä toiste? En varmaankaan, en ainakaan tässä muodossa. Ruis ei oikein sovi munakoison kaveriksi vaikka kuinka yrittäisi olla avarakatseinen. Jos tuon rukiin kuitenkin unohtaa niin mikä ettei, lihaksi käy kyllä jokin huonompikin ruhon osa- tai ei huonompi mutta sellainen joka vaatii pitemmän haudutusajan. Toisaalta, kasvishöystö on ruokaisa ilman lihaakin- voisi tuota kokeilla pelkkänä vegaaniversionakin.