Yksi vuosi moottoritiellä nimeltä Elämä on jälleen takana. Paljon on vettä Kemijoessa virrannut ja paljon on muutenkin wokissani kuluneen vuoden aikana tapahtunut. Bloggailun saralla olen siirtymässä kolmannelle kalenterivuodelle...alkujaan blogi oli pelkkä vitsi, muistaakseni yhden tylsän viikonloppuillan hupi. Yhden illan huvista on parin vuoden aikana kehkeytynyt ihan (melkein oikea) harrastus, sisäisen solariumini hiekkalaatikko jossa voin päästää itseni vapaasti irti jos siltä sattuu tuntumaan...Päläpäläplä...ja läplälyy. Kuluneita vuosia voisi varmaan fiksusti analysoida jälkikäteen...siis voisi jos haluaisi...mutta miksi nähdä sitä vaivaa tai ainakaan tehdä sitä liian vakavasti? Eletty elämä kertyy matkamittariin kuten kilometritkin...ja kaikki matkan koettu ja nähty muuttuu historiaksi niin hyvässä kuin pahassakin.

Pitemmittä puheitta...Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoilleni, kanssa bloggaajille ja muille eläjille!!!

Tässä ne on...illan ainekset. Varastin sloganin muuten Kaalimadon Naamakirjasta...jos tykkäävät kyttyrää niin ei voi mitään. Kopinointi on päivän sana ja hitaat syövät nopeat...vai miten se meni.

PS...Huomasin muuten juuri äsken yhden jutskan...miten ihmeessä tinojen valaminen onnistuu induktioliedellä? Eihän se perinteinen tinakauha toimi siinä!!! Höh häh ja nöh...illanpäälle koitan touhua toholla. Jos sekään ei onnistu niin sitten täytyy tyytyä tinojen vääntelyyn ja tulevan ennustamiseen sipsien varjokuvista.