Sattuipa eräänä päivänä töissä...oli hiton kylmä ja jalkoja paleli koko päivän, siis toimistolla, ei hyvä juttu ei. Nykyisellä työkuormalla palelevista jaloista saa aikaan vaikka minkälaisen manifestin. Suunnittelin jo rikinkatkuista herjaus reklamaatiota kaupungin kiinteistöhuoltoon tai taholle jolle kuuluisi tuo meidän toimiston lämpimänä pito. En viitsinyt, tuloksena olisi kuitenkin ollut edelleenkin kylmä toimisto ja se, että joku onnetonton olisi saanut haukut vaikka ei olisi edes haukkuja ansainnut. Pidin siis mölyni mahassa, omapa on vikani kun en aikuisena miehenä ymmärrä pukeutua vuodenajan mukaisesti.

Jos jalkoja palelee sisällä niin silloin on vaihtoehdot vähissä...lisätään vaatetusta tai verenkiertoa, ensimmäinen on se helpompi konsti...villasukat tai jotkin lämmittävät sisäkengät. Juuh, ja eikun kauppaan katsomaan...aaargghhh!!! Järkytys oli suurempi mitä luulin kykeneväni edes käsittelemään! Kroksien jäljitelmät joiden sisään oli sullottu tekovillainen vuori! Eiiiii!!!! Voiko mitään älyttömämpää olla olemassa, Crocsien kopiot jotka on vielä modattu alkuperäisestä...menenpä pimeään komeroon ja pistän imurin täysille...ei, olin väärässä, pystyn kuvittelemaan montakin älyttömämpää asiaa. Kokiksen kaatamisen punaviinin sekaan, Yhdysvaltain neljä ydinvoimalaa joiden kaikki sähkö kului Jenkkien vesisänkyjen vedes lämmittämiseen, New Yorkin viemäreissä elävät 10 metriset krokotiilet...paljon muuta en kyllä keksinyt, noihin kahteen jäkimmäiseen en usko vaikka ne juttuna hyvältä kuulostavatkin. Vaaleanpunaiset ja väärennetyt ns. Crocsit joiden sisällä on jotakin vanun näköistä....se oli totta kaikessa karmeudessaan!

...en halua Crocseja enkä "Krokseja", en aitoja enkä vähemmän aitoja, en kesä enkä talvimallia, en mitään hiton muovirimpuloita,...en halua sellaisia kenkiä jotka pysyvät maahan haudattuina täysin muuttumattomina vielä senkin jälkeen kun omat luuni ovat olleet lannoitetta tuhansien vuosien ajan. En ylipäätänsä halua esinettä joka kestää yhtään pitenpään mitä minä- tai joku muu on minun jälkeeni valmis käyttämään. En halua jonkin esineen- joka on valmistettu minua varten ja jota olen käyttänyt kestävän niin pitkään. Ajatelkaa, ainoa mitä jälkipolville jätämme on muoviset kengät! Iänkaiken ja Aamen!. Jos kaikki maailman Crocsit ja Kroksit heitettäisiin mereen, saataisiin aikaiseksi jätelautta joka levitessään päihittäisi jo Tyynenmeren jätepyörteen- ajatelkaa tai olkaa ajattelematta, maailmassa on monta suurempaakin murhetta kuin yhdet Crocsit tai vaikka ne kaikki Crocsit yhteen laskettuna, kuitenkin. Pienempiä murheita on niin paljon että menee yhden pienen ihmisen koko ikä että edes osasta niistä pienistä murheista pääsee osalliseksi.

Huopikkaat, huopikkaat,
Äiti koettaa piilottaa.
Sama se, löydän ne.
Terve vaan, mua ootetaan.

Huopikkaita ei muuten ollut kaupassa, olisin ostanut jos sellaisia vielä myytäisiin.

Edit: Muutama päivä kirjoituksen jälkeen:

Sain rakentavaa palautetta työkaverilta näistä muovisista kengistä joita myös Crocseinakin myydään. Työkaverini oli sitä mieltä, että nämä haukkumani kengät ovat erittäin käytännölliset etenkin kesäisin ja varsinkin omalla pihamaalla. Niiden puhtaanapito kun on helppoa, puhdistaminen kun onnistuu huuhtelemalla. Niin, oikeassahan työkaverini on...ovathan Nokian kumpparitkin-, Jalaksen turvakengät- ja Icebugin nastalenkkarit käytännöllisiä omalla erikoisalallaan.

Asiast tuppaavat olemaan aina makuasioita, itse en näistä muovirimpuloista pidä koska ne hiostavat jalkoja, omistan itsekin yhdet Crocsien jäljennökset, käytän niitä lähes päivittäin kun haen aamun lehden tai vien roskapussin roskikseen, sitä pidempää aikaa en suostu niitä jalassa pitämään. En tiedä miksi muovirimpulat olen ostanut, niiden käyttötarkoitus sotii jokatapauksessa omaa etiikkaani vastaan. Miksi ostaisin kengät jotka ovat epämukavat ja joiden valmistus kuormittaa ympäristöä enemmän mitä yhden kiinalaisen sandaalitehtaan koko vuoden tuotanto? Mutta kun ne on niin käytännölliset. No on on. olisi se käytännöllistä käyttää pelkästään kertakäyttöastioitakin, ei tarvitsi koskaan tiskata eikä kantaa huolta astioiden rikkoontumisesta.